tiistai 5. elokuuta 2014

Metsäilyä ja ihan parasta mustikkapiirakkaa

Heips!

Mustikkametsään meno on ollut mielessä jo useamman viikon, mutta ajatus metsässä tarpomisesta näillä helteillä ei ole oikein houkuttanut. Viime lauantaina oli luvattu hieman viileämpää heti aamusta, joten luonnollisena suuntana oli tietysti meidän vakkari-mustikkapaikka.


Mustikoita löytyi ihan kivasti, toiset olivat tooosi suuria. Lapset jaksoivat hetken keräillä, ekaluokkalaiselle annettiin tylsyyden hetkellä puukko käteen ja loppuaika kuluikin rattoisasti keppejä vuoleskellen. Onneksi ei sattunut puukon kanssa haavereita, laastarit oli jääneet kotipöydälle... :)

Mustikkapaikkamme sijaitsee keskellä metsää pienen metsälammen reunalla. 
Ihania lumpeen kukkia sattui silmiin, joista piti tietysti napsia muutamia kuvia.


Seuranamme oli muutama paarma, yksi hyttynen ja pari ampparikin löysi paikalle, kun eväspussit avattiin. Mutta siis erittäin sopiva ötökkämäärä, ei häirinnyt. 


Parastahan metsäreissuissa on tietysti evästauot leipineen, herkkuineen ja mehuineen. Tällä kertaa oli nesteytystä varattu mukaan reilusti.


Yksi lintu näkyi uiskentelemassa, tosibiologisti veikkasi kuikkaa, mutta lintukirjan perusteella kyseessä ei ollut ainakaan se.... :)


Muutama tunti keräiltiin/keräilin, evästaukoja pidettiin useampi, takaisin tullessa alkoi jo olla kuuma. 4 litraa marjoja pakkaseen päätyi, ihan riittävästi.

Kunpa tuonne metsän rauhaan ehtisi täältä arjen keskeltä useamminkin...



Ihan paras mustikkapiirakka

180g voita
1,5 dl sokeria
1 muna
3 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta

päälle:
4-5 dl tuoreita mustikoita
1/2 dl sokeria
2 tl maizenaa/perunajauhoja

Vaahdota voi ja sokeri, lisää muna vatkaten sekaan. Sekoita keskenään jauhot ja lisää rasvaseokseen hiljalleen. Ota 1/4 taikinasta erilleen. Painele loput 24cm vuoan pohjalle ja reunoille lisäten jauhoja sopivasti sekaan. Sekoita keskenään mustikat, sokeri ja maizena ja kaada vuokaan.


Pudottele erilleen otettu lopputaikina nokareina piirakan päälle.


Paista 200 asteessa 25-30 minuuttia. 
Anna vetäytyä vuoassaan, tarjoile haaleana.


Piirakka on päältä ihana rapea, pehmeän mustikkainen, keskeltä kuuluu jäädä hieman kosteaksi. 
Tarjoa vaniljajäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa.

Miehen (jolta ei koskaan saa kehuja) kommentti: täydellistä!

Palaillaan!
Satu



3 kommenttia:

  1. Voi sinua, että jaksoit näillä helteillä lähteä marjaan. Mutta varmasti piirakka maistuu sitäkin paremmalta :)

    VastaaPoista
  2. Kyllä, piirakka hävisi alta aikayksikön... :) Tykkään kyllä touhuta metsässä siihen asti, kun hirvikärpäset ilmestyvät, siellä rentoutuu. Yllättävän viileää siellä keskellä metsää itse asiassa oli. Vasta iltapäivästä, kun aurinko kääntyi porottamaan meidän poimintapaikalle, alkoi lämpö nousta...

    VastaaPoista
  3. Ihania kuvia! Me on käyty metsässä just sen verran mitä aina piirakkaan tai muffinseihin tarvii.. ;D Ehkä joku vuosi vielä. :)

    VastaaPoista